Tervehdys kaikille!
Olen Matti Äijälä ja varsin tuore hallituksen jäsen SKAY:ssa. Minut valittiin viime syksynä hallitukseen. Olen työskennellyt lähes 10 vuotta Maanomistajien Arviointikeskuksessa kiinteistöarvioijana. Päätoimenani on erilaisten kiinteistöjen arviointi. Painopiste keskittyy maaseutumaisiin kiinteistöihin, joihin liittyen hieman pohdintaa seuraavassa.
Maaseutumaisten kiinteistöjen uusi tuleminen?
”Nuoret halukkaimpia muuttumaan maalle” ”Pikkukaupungeilla imua, omakotitalot suosiossa” ”Yhä useampi tahtoo asua maalla”. Lehdet viliset otsikkoja, joissa korona-aika on saanut ihmiset miettimään maalle muuttoa. Sitä on myös tapahtunut. Tilastokeskuksen muuttoliiketilaston mukaan esimerkiksi pääkaupunkiseudun kehyskuntien nettomassamuutto on ollut tammi-huhtikuussa 2021 suurinta 30 vuoteen!
Oikotien tekemän kyselytutkimuksen mukaan peräti 60 % ihmisistä haluaisi asua omakotitalossa ja 40 % haluaisi asua alle 50 000 asukkaan paikkakunnalla. Tämä on näkynyt konkreettisesti siinä, että monilla alle 50 000 asukkaan paikkakunnilla omakotitalojen hinnat ovat nousseet reilusti verrattuna koronaa edeltävään aikaan. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä yli 100 000 asukkaan kunnissa omakotitalojen hinnat nousivat 6,6 % edelliseen vuoteen verrattuna ja 60 000 – 100 000 asukkaan kunnissa omakotitalojen hinnat nousivat 5,3 %, kun taas 20 000 – 59 999 asukkaan kunnissa hinnat nousivat 8,5 prosenttia ja alle 20 000 asukkaan kunnissa 8,2 %.
Monipaikkaisuus noussee entistä enemmän pinnalle tapahtuneen digiloikan ansiosta. Etätyöskentelystä on tullut monelle uusi normaali, minkä vuoksi varsin todennäköisesti etätyönormit tulevat muuttumaan koronan jälkeenkin. Tämän seurauksena uusi pysyvä trendi saattaa olla, että hankitaan varsinainen koti pieneltä paikkakunnalta järvi- tai merimaisemalla, kuten ykköstoiveena oli Oikotien tekemässä kyselyssä, ja sitten muutamia toimistopäiviä varten esimerkiksi pieni yksiö läheltä työpaikkaa.
Vapaa-ajankiinteistöjen kysynnässä ja kauppahinnoissa on nähty nousua jo viime kesästä lähtien. Maanmittauslaitos uutisoi 24.5.2021: ”Rantaan rajoittuvien kesämökkien kaupan kehitys jatkui huimana ollen vuoden 2020 vastaavaan aikaan verrattuna + 52 % ja vuoden 2019 vastaavaan aikaan verrattuna +117 %” ja ”Kauppojen määrä on kasvanut koko maan tasolla 47 % ja mökkien keskihinta on noussut 21 %, kun vertaillaan vuosia 2020 ja 2021 tammikuusta huhtikuuhun”
Näin ollen jopa vuosia myynnissä olleet kuivan maan mummonmökitkin ovat saattaneet löytää ostajan puhumattakaan hyvin varustelluista kakkoskotimökeistä, joiden kysyntä on nyt ollut todella kovaa. Ennen koronaa on ollut kestopuheenaiheena myös se, että miten käy vanhojen vapaa-ajanasuntojen, jos uudet sukupolvet eivät enää innostu mökkeilystä. Näin korona-aikana kysyntää on ainakin riittänyt, mutta miten käy mökeille, kun rajat taas aukeavat kunnolla ulkomaille ja huomataan, että se mökin omistaminen voikin tuoda mukanaan aikamoisen työleirin.
Kiinteistöarvioijia varmasti mietityttää, mikä vaikutus tällä korona-ajan tuomalla kehityksellä on maaseutujen/pienempien kuntien kiinteistöjen arvoihin, jotka ovat olleet trendinomaisessa laskussa jo pidempään ja on puhuttu kiinteistömarkkinoiden polarisoitumisesta. Jatkuuko polarisaatio samaa rataa korona-ajan jälkeenkin? Vai olisiko korona-ajan tuomalla kehityksellä pysyviä/pitkäaikaisia vaikutuksia maaseutumaisten asuin- ja lomakiinteistöjen kysyntään, jos varsinkin nuoremmat ihmiset kaipaavat pysyvästi väljempää asumista ja vapaa-ajan paikkaa lähempänä luontoa? Vai hiipuuko kasvanut kysyntä jo pian, kun ihmiset ovat saaneet rokotteet ja korona on toivottavasti kukistettu?
Mukavaa kesää kaikille!
Matti Äijälä, AKA,KHK,LK
